Päiväkirjan sivuja, 2005

Ikkunaiines puhuu tänään Kullervosta.

Kullervoja on aina keskuudessamme, varsinkin nuoruudessa joka ikäluokassa löytyy paikkakunnalta vähintään yksi. Kun tietoisuus ja tuska maailmasta lisääntyy teini-iän ankarina vuosina, käy uskoakseni melkein jokaisella mielessä ajatus paeta pahaa maailmaa, poistua tästä narrien laivasta ajoissa. Jos on hyvä ystäväpiiri, siitä voidaan puhua yhteisestikin. Muistan jo omasta nuoruudestani, että puhuimme joskus (jenkkielokuvista, -sarjakuvista ja -rockista peräisin olevasta) ideasta "lähteä täältä mahdollisimman isolla pamauksella" tai toinen idea on se "vien täältä mukanani helvettiin mahdollisimman monta ihmistä" (kökkökäännöksinä). Kun oikein vituttaa ja ahdistaa, sellainen ajatus  tuo jonkinlaista pahanhajuista ja hapanta kosto-lohtua. Mutta lähelläkään mieltä ei käynyt ajatus, että sellaista tekisi oikeasti. Oikeasti oikeasti.

Nyt kun kaikki varmaankin tunnistavat tämän idean, pitäisi keskittyä siihen kohtaan, mikä saa jotkut, kuten tuon jokelalaispiruparan, hylkäämään ihmisyytensä rippeet ja toteuttamaan tuon fraasin.