Taidekombinaattimme oli yli neljä vuorokautta ilman internet-yhteyttä. Hiukan pinnaa kiristää kesken kaikkien kiireitten joutua selittämättömään mottiin, kun ainoa apu on ruudussa veikeä pikku puuhapete joka uppoaa piuhoihin ja tulee siellä myllättyään tarmokkaana kertomaan, että vika on varmaankin internet-yhteydessä, ota yhteyttä verkkoa ylläpitävään henkilöön. Henkilöön?! Jos sellainen olisi, hänet olisi jo niin perusteellisesti möyhennetty, ettei jokatapauksessa enää olisi mokoman luokse menemistä. Tämä Henkilö voi toisaalta olla entinen keskiajan jumala, joka on saanut uuden pestin kansallis-soneralistisen virtapiirikomitean komissaarina: koettelee vaan ei hylkää Sonherra. Oi kiitos. Yhteys tuli taas, viritelläänpäs kiitosuhrituli takapihalle.

Mitä maailmassa on tapahtunut sillä aikaa? Aivan tuntemattomia uutisotsikoita -en (muista syistä johtuen)myöskään lukenut lehtiä tänä aikana. Maailmassa olisi voinut sattua mitä vain enkä olisi tiennyt. Miten ne entisajan ihmiset sietivät tällaista tietämättömyyden tilaa?

Entisessä elämässäni tein aina vuoden lopussa dramaattisesti tiliä itseni ja maailman kanssa, kirjasin ja analysoin tapahtumia kirjoihini. Tuntui hyvältä pysähtyä uuden vuoden kynnyksellä ja katsoa taaksepäin ja eteenpäin. Retrospektion aika alkoi joulusta ja jatkui uudenvuoden ensimmäisiin arkipäiviin. Nyt menee niin, että lasken päiviä, montako on pakko pitää lomaa ennen kuin pääsee taas töihin. Minulla on tulossa näyttely aivan liian pian vuoden vaihteen jälkeen, ja kaikki on vielä levällään koska opiskeluprojektit ovat vieneet kaiken huomioni. Kauheaa.

Teoksia on paljonkin, mutta kun katselin niitä tänään työhuoneella, kuvien luota lähtevät polut näyttävät vievän eri suuntiin eikä suinkaan samaan niinkuin pitäisi. Keskustelin kahden maalauksen kanssa, miehen kuvan ja naisen kuvan. "Jos te olisitte vastakkaisilla seinillä, ja kaikki muu ikäänkuin teidän välissänne, mitä siitä seuraisi? Sovitteko te edes samaan tilaan yhdessä?" Tätä en heiltä suinkaan kysynyt missään sukupuolikysymys-mielessä, vaan ihan vaan maalauksina, heillä on vähän eri tyyliset habitukset. Eivät vielä vastanneet mitään, jätin heidät seisomaan rinnakkain ja miettimään asiaa. Ottaisivatko he seuraansa installaation, joka koskee 'puhtaasti' olemista ja aikaa. Ajattelin muuten, että sen nimeksi voisikin panna  "Oleminen ja aika". Älkää naurako! Tai naurakaa vaan, koomistahan se olisi. Ei se tosissaan käy, koska kyseinen installaatio ei ole mikään Heidegger-tulkinta. Ei voi olla viittausta vain viittauksen huvin vuoksi. Ei se sittenkään niin pieleen olisi nimenä, korskea vain.